Hae
Paletilla

MITEN SUJUU MEIDÄN VAUVA-ARKI?

Melkoinen vuosi on kohta takana päin ja tämä vuosi huipentui kohta kolme viikkoa sitten siihen kun neiti saapui maailmaan. Kolme viikkoa on mennyt ihan hurjaa vauhtia ja tähän vauva arkeen on lähes uppoutunut. Täällä me ollaan opeteltu elämään uutta elämää pikkuisen kanssa ja yritetty saada arkea rullaamaan mahdollisimman sujuvasti. Miten meidän vauva-arki on sitten lähtenyt sujumaan?

Nyt kolme viikkoa käynnissä ollut vauva-arki on mielestäni sujunut odotettua paremmin, mutta koska mitään tiettyä rytmiä meillä ei vielä ole niin on ollut hankalaa löytää aikaa millekään muulle. Ensimmäisen viikko meni lähinnä siihen, että itse valvoi hengittäkö vauva, mutta nyt onneksi vauvan nukkuessa on pystynyt käyttämään aikaa kodin siisteyden ylläpitämiseen tai ihan vaan rentoutumaan itse sohvan nurkassa. Alussa meillä oli tarkka kolmen tunnin rytmi syömisien takia, mutta nyt kun tuosta on päästy niin haetaan sitä meille sopivaa arki rytmiä. Mikä toki varmasti tulee vielä vaihtumaan moneen otteeseen!

vauva-arki

Mun raskausaikahan oli ihan älyttömän helppo ja nautin raskaana olemisesta ihan täysillä. Sanoin jopa muutamaa viikkoa ennen synnytystä, että voisin olla kokoajan vaan raskaana. Ainoa asia mikä koko raskausaikana varjosti sitä niin oli omat pelot. Kokoajan sitä miettii onko vauvalla kaikki hyvin ja huomaanko jos asiat ei ookkaan ihan normaalisti. Luulin pääseväni tuosta pelosta irti kun vauva syntyy, mutta tilalle kyllä tulee uusia stressin aiheita. Mutta tämä kuuluu asiaan ja tästähän tää lopun elämän huoli vasta alkaa!

Milloin oot maailmaan onnellisin tuosta pienestä ihmisestä ja toisena hetkenä valuu taas kyyneleet silmistä kun ajattelet kuinka nopeesti se kasvaakaan.

Mä oon muutenkin aika tunteellinen ihminen, mutta herranjestas kuinka pahasti voi iskeä se kuuluisa baby blues päälle! Nämä kolme viikkoa on ollut varmaan rankimmat omalle pääkopalle, sillä tunteiden vuoristoradalta ei ole voinut välttyä! Milloin itkettää se, että vauva on söpö ja milloin itket kolme tuntia putkeen kun saat kukkalähetyksen. Milloin oot maailmaan onnellisin tuosta pienestä ihmisestä ja toisena hetkenä valuu taas kyyneleet silmistä kun ajattelet kuinka nopeesti se kasvaakaan.

vauva-arki

Nyt kolmen viikon jälkeen täällä jaksetaan tehdä hieman muutakin kuin vain syödä ja nukkua. Joten täällä vielä opetellaan uusia rytmejä, mutta halusin tulla kertomaan teille meidän pikaiset kuulumiset ja kertoa myös, että täällä ollaan vaikka postaustahti on ollutkin heikko. Yritän kaikkeni päästä taas kirjoittelemaan tänne, mutta kuten arvata saattaa niin vauva rytmittää tällä hetkellä paljon meidän tekemisiä. Tällä hetkellä kuitenkin nautitaan parhaamme mukaan tästä vauva-arjesta ja palataan tänne pikku hiljaa!

Seuraa Instagramissa paletillaviivi


Myös nämä voisivat kiinnostaa:

ERILAINEN MUISTO RASKAUDESTA: RASKAUSVATSAN MAALAUS

KORONAN EI PITÄNYT KOSKETTAA ITSEÄNI

MINUN PUOLI VUOTTA KITEYTETTYNÄ: KORONA, LOMAUTUS JA VAUVA

KORONA, LOMAUTUS JA VAUVA

Menneeseen puoleen vuoteen on kyllä sisältynyt melkoisia juttuja. Toitotin viime vuonna, että vuosi 2020 tulee olemaan se kuuluisa elämäni paras vuosi, mutta en todellakaan tarkoittanut tällä tavalla miten se on nyt mennyt. Viime vuonna itselläni oli todella kova halu viedä omaa uraani eteenpäin, sillä sain enemmän käsitystä siitä mitä halusin niin sanotusti aikuisena tehdä! Tästä vuodesta tuskin enää tulee se onnistunein urani kannalta, mutta se ei varmasti tule olemaan kellään vallitsevan tilanteen takia. Vaikka itselleni olisi ollut tärkeää luoda uraa niin alku vuodesta on tapahtunut niin paljon muitakin hyviä asioita, että vieläkin osaa niistä on vaikea käsittää. Voisi jopa sanoa, että kohtalo taisi puuttua jollain lailla peliin. Yhteen puoleen vuoteen mahtuu korona, lomautus ja vauva.

Untitled

Samaan aikaan kun lämmittelin Saarioisten maksalaatikkoa uuden kodin lattialla mikrossa, sillä meillä ei ollut keittiötä niin ystävämme korona räjähti Suomessa käsiin

Alku vuodesta hehkutin sitä, että vihdoin ja viimein se täydellinen koti löytyi yli vuoden etsinnän jälkeen. Muutto ja remontti tapahtui nopealla syklillä ja ensimmäiset viikot uudessa kodissa pyörikin lähinnä remontti välineiden, rakennuspölyn ja maalin seassa elämää vietellen. Remontti eteni tasaista tahtia ja mielessäni pyöri jo kodin uusi sisustus. Samaan aikaan kun lämmittelin Saarioisten maksalaatikkoa uuden kodin lattialla mikrossa, sillä meillä ei ollut keittiötä niin ystävämme korona räjähti Suomessa käsiin. Jotta elämä ei olisi liian yksitoikkoista tai tylsää, niin samaisella viikolla tein positiivisen raskaustestin. Olen yleensä se ihminen joka ei pienestä hetkahda, mutta tässä vaiheessa oli itselläkin sellainen olo, että mitäs sitten seuraavaksi?

Samaan aikaan kun pyörittelin pelon ja onnellisuuden tunteita positiivisesta raskaustestistä niin lueskelin töissä uutisia kuinka kaupanalalla olevia liikkeitä suljettiin päivä päivältä enemmän vallitsevan maailman tilanteen takia. Juuri kun olin palannut talvilomalta töihin ja ajatellut, että nyt tehdään rahaa jotta saadaan uudesta kodista tehtyä meille täydellinen niin samaa vauhtia omaan käteeni tipahti lomautuslappu. Se siitä sisustamisesta siis. Tässä vaiheessa pessimisti ajattelumaailmani oli vaihdettava siihen, että piti ajatella asioista positiivisesti. Koska kyllähän tästä nyt vielä selvitään!

KORONA, LOMAUTUS JA VAUVA

Asiat tapahtuu juuri silloin kun niitä vähiten odottaa

Mutta niin se vain on todettava, että asiat tapahtuu juuri silloin kun vähiten niitä odottaa. En todellakaan ajatellut tammi-helmikuun vaihteessa, että löydetään täydellinen koti joka menisi monta vuotta eteenpäin vaikka perheenlisäystä tulisikin jossain vaiheessa. Vähämpä tiesin, että yksi korona virus valtaa maapallon ja pistää koko maailman sekasin. Kaikista vähiten odotin, että plussaisin maaliskuussa. Elämä todellakin yllättää ja ihan innolla odotan mitä seuraavat kuukaudet tuo tullessaan. Voisi jopa sanoa, että mitä seuraava vuosi tulee olemaan.

Kesäkuussa parin kuukauden lomautuksen jälkeen oli vihdoin ja viimein taas aika palata töihin eikä sekään nyt mennyt ihan kuin strömsössä. Työtuntien piti olla aluksi todella mitättömät ja pitkiä päiviä oli tehtävä liikkeellä yksin. Mietin pitkään vain, että toivottavasti voin hyvin eikä omassa hyvinvoinnissa tulisi yhtään takapakkia. Onneksi kuitenkin kesäsesonki lähti pyörimään lähes normaalisti ja kauppojen aukiolot taas normalisoituivat. Ensimmäinen puoli vuotta oli ollut melkoista rahanmenetystä työsopimuksien uusimisen ja lomautuksen jäljiltä. Omalla kohdalla tuntui, että katastrofi oli suhteellisen lähellä joten oon niin iloinen siitä, että kaikista huolimatta asiat alkavat pikku hiljaa normalisoituun. Se mitä viimeinen puolivuotta tai nyt jo viimeinen seitsemän kuukautta on opettanut niin sen, että mitä vaan voi todellakin tapahtua!

Seuraa Instagramissa paletillaviivi


Myös nämä voisivat kiinnostaa:

LOMAUTUS VEI VOIMAT

KORONAN EI PITÄNYT KOSKETTAA ITSEÄNI

MAKUUHUONEEN SISUSTUSUNELMIA